Luonnontuotteiden keruu tukeutuu suurelta osin jokamiehenoikeuksiin eli vapauteen kulkea luonnossa ja kerätä marjoja, sieniä ja kasveja ilman erillistä lupaa asuinpaikasta ja kansalaisuudesta riippumatta. Oikeuksien käyttöön liittyy kuitenkin myös vastuu: haittaa tai häiriötä ei saa tuottaa luonnolle tai maanomistajalle. Lisäksi laajamittainen tai pysyvä luonnonkasvien keruu ja tiettyjen erikoisluonnontuotteiden kerääminen edellyttävät maanomistajan suostumusta.
Sallittua on ilman maanomistajan lupaa:
- kulkea toisen maalla
- poimia luonnonmarjoja ja -sieniä sekä rauhoittamattomia ruohomaisia kasveja
- tilapäisesti yöpyä toisen maalla
Kiellettyä on ilman maanomistajan lupaa:
- kulkea ja yöpyä toisen viljelymaalla ja piha-alueella
- haitata maaomistajan maankäyttöä
- kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, oksia, juurta, tuohta, kuorta, lehtiä, pihkaa, mahlaa ja käpyjä
- ottaa sammalta, jäkälää tai turvetta
- niittää ruohoa tai kasvustoa
- tehdä avotulta
- roskata ympäristöä
- aiheuttaa häiriötä tai vahinkoa ympäristölle
- ajaa moottoriajoneuvolla maastossa
Esimerkiksi kuusenkerkkien, koivunmahlan tai pakurin kerääminen edellyttää maanomistajan lupaa tai sopimuksen tekemistä maanomistajan kanssa. Hyvä käytäntö on sopia toiminnasta etukäteen, mikäli on vähänkään epäselvää, voiko keruuta toteuttaa jokamiehenoikeudella.
Palvelun toteuttamista on tukenut maa- ja metsätalousministeriö