Mesimarja (Rubus arcticus) monivuotinen, 10–25 cm korkea ruohokasvi. Sen kolmisormiset ja hammaslaitaiset lehdet ovat vihreitä, usein punertavia. Mesimarja kukkii kesä-heinäkuussa, kukissa on 6–9 vaaleanpunaista terälehteä. Mesimarjasta voidaan hyödyntää versot, lehdet, kukat, marjat ja marjojen kannat.

Mesimarjaa esiintyy koko Suomessa, mutta yleisin se on maan keskiosissa vyöhykkeellä, joka ulottuu Kuopiosta Kemiin. Mesimarjan kasvupaikkoja ovat muun muassa kosteahkot niityt ja pientareet. Mesimarja leviää laajoinakin kasvustoina maanalaisilla rönsyillä valoisilla ja vapautuneilla kasvupaikoilla. Valitettavasti luonnosta löytää harvoin marjovaa mesimarjakasvustoa kasvin pölyttymishaasteiden takia. Lajille tyypillisissä yhden yksilön kasvustoissa kukan oma siitepöly ei kelpaa hedelmöitykseen.

Mesimarjan kukkia kerätään kesä-heinäkuussa. Kukan lisäksi koristeeksi voidaan ottaa mukaan kaksi ylintä lehteä. Kukkien ja lehtien tulee olla puhtaita, terveitä ja vahingoittumattomia. Kukkia käytetään juomiin ja annoskoristeina.

Mesimarjaa muistuttava lillukka (Rubus saxatilis) kasvattaa maanpäällisiä rönsyjä ja sen kukat ovat valkoiset. Ahomansikka (Fragaria vesca) eroaa mesimarjasta mm. varren, lehtiruotien sekä lehdyköiden karvaisuuden perusteella.