Mustikka (Vaccinium myrtillus) on koko Suomessa kasvava, tuoreiden kangasmetsien monivuotinen valtavarpu. Mustikka on varjokasvi, joka kasvaa lehtomaisilla, kuivahkoilla ja Pohjois-Suomessa jopa kuivilla kankailla. Mustikan lehdet tipahtavat syksyllä tuleentumisen jälkeen ja mustikka talvehtii juuristollaan sekä varrellaan lumipeitteen alla.

Mustikan marjontaan ympäristötekijöillä on suuri vaikutus. Aikainen kukinta altistaa mustikan todennäköisille halloille. Hyönteispölytteisenä se tarvitsee kukinnan aikaan mm. luonnon kimalaisia pölytystehtävään. Pölyttäjät eivät liiku liian kylmällä säällä. Alkukesän pakkaset ja kylmyydestä johtuva pölyttäjien vähyys voivat aiheuttaa suuria alueellisia ja vuosittaisia satovaihteluita. Lisäksi kuivina kasvukausina marjan koko ei kehity suureksi. Mustikkaa poimitaan myyntiin vuosittain miljoonasta kuuteen miljoonaan kiloa sadon mukaan.

Mustikka kukkii aikaisin touko-kesäkuussa kellomaisilla valkoisilla tai punertavan sävyisillä kukilla. Kukat sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa. Mustikat kypsyvät heinäkuun loppupuolella, keruuaikaa on syyskuun alkupuolelle ensimmäisiin yöpakkasiin saakka. Mustikkaa poimitaan sekä käsin että poimurilla. Pehmeäkuorisuutensa takia mustikkaa on hieman hankalampi poimia koneella kuin kovempikuorista puolukkaa. Kypsä marja irtoaa hyvin marjaperästä, ja irrotessaan siitä marjaan jää pieni reikä. Marjan kärjessä on puolestaan ympyräinen kuvio. Mustikkaa voidaan poimia jokamiehenoikeudella sekä verovapaasti myyntiin.

Mustikan kypsänä tummansininen, joskus mustakin marja on makeahko ja vähähappoinen. Kosteutta marjan paisumisvaiheessa saadessaan marja voi kehittyä kooltaan 6–8 mm levyiseksi. Marjat sisältävät C- ja E-vitamiineja, kuituja sekä hyödyllisiä polyfenoli-yhdisteitä kuten antosyaaneja.