Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on kuivilla, kuivahkoilla ja tuoreilla kankailla kasvava, 5–30 cm korkea, monivuotinen varpukasvi. Puolukan varret ovat puutuneita ja karvaisia. Lehdet ovat varressa kierteisesti ja ne talvehtivat ikivihreinä. Lehtilapa on soikea. Lehti on päältä tummanvihreä ja vahapeitteen takia kiiltävä, alta vaaleanvihreä ja tummapilkkuinen. Monipuolisesti elintarvikekäyttöön sopivien marjojen lisäksi puolukan lehtiä, kukkia ja nuoria versoja voi käyttää ravintolisissä, lehtiä myös yrttiteessä.

Puolukan silmut puhkeavat toukokuussa, vuosikasvain venyy pituutta ja siihen muodostuu alkukesällä kymmenkunta uutta lehteä. Vuosikasvaimen pituuskasvu päättyy jo keskikesällä. Puolukan lehtien elinkaari on muutamia vuosia, ja vanhimmat lehdet lakastuvat pääosin myöhään syksyllä tai talven aikana.

Puolukka kukkii kesä-heinäkuussa. Kellomaiset, kauniin valkovaaleanpunaiset kukat ovat 5–8 mm pitkiä. Kukinnot sijaitsevat varren latvassa tiheässä tertussa, kukat ovat nuokkuvia. Puolukka on hyönteispölytteinen. Marjat kypsyvät poimittaviksi elokuun lopussa – syyskuun alkupuolella. Puolukan lehtiä kerätään keväällä ennen silmujen puhkeamista tai syksyllä marjasadon jälkeen.