Mänty (Pinus sylvestris) on Suomen yleisin puulaji, joka kasvaa erityisesti kuivilla ja tuoreilla kankailla, kallioilla ja rämeillä.

Mänty kasvattaa uutta vuosikasvua alkukesästä. Männyn oksien uuden vuosikasvun versot eli kerkät kasvavat puun iästä ja kasvupaikasta riippuen 2–5 cm pitkiksi. Latvakerkät voivat kasvaa paljonkin pitemmiksi, mutta niitä ei kerätä. Männyn versojen keruu voidaan tehdä pitkälti samaan tapaan kuin kuusen kerkkien keruu.

Keruu aloitetaan, kun kerkät ovat riittävän pitkiä, vielä pehmeitä ja vaaleanvihreitä. Tällöin nuori kasvu erottuu vanhoista oksista. Kasvukauden edetessä kerkkä alkaa puutua ja maku muuttua kitkeräksi, jolloin se ei ole enää kelvollinen kerättäväksi. Lyhyehkö, noin 2–3 viikon mittainen kerkkien keruuaika ajoittuu kesäkuulle. Keruuaika vaihtelee myös vuosittain sääolojen mukaan.

Männyn versojen keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa. Sopivia keruukohteita ovat esimerkiksi varttuneet mäntytaimikot, myöhemmin mänty alkaa karsiutumaan alaoksistaan. Keruun mahdollisia vaikutuksia kasvuun voidaan minimoida keräämällä versoja rajatusti, jättämällä latvaosat keräämättä sekä pitämällä keruussa välivuosi samalla kohteella. Hyvä käytäntö on kerätä kerkkiä kaadettavista puista, ja jos puu jätetään kasvamaan, kerätään kerkistä enintään noin 30 %.

Männyn versoja käytetään muun muassa siirapin valmistukseen, juomiin, mausteeksi sekä kosmetiikassa ja rohdoksina. Hartsiallergisille kerkkätuotteet voivat aiheuttaa oireita.